Timo Kuuluvainen hämmentää kaukalossa ja ulkopuolella

Teksti: Jesse Kemppainen

Kuvat: Petri Lyytikäinen

     Mikkelin Jukureiden laitahyökkääjä on yksi Mestiksen värikkäimpiä pelaajia. Sanavalmis savolainen ennätti istahtaa Mestis Magazinen haastateltavaksi ja kommentoimaan muun muassa muutamaa ympärillään
liikkuvaa legendaa.

     Joulukuun ensimmäinen päivä ja Mikkelin keskustassa sijaitsevassa kahvilassa istuvalla Kuuluvaisella on hymy todella leveä. Jukureiden seitsemän ottelun tappioputki oli katkennut edellisenä iltana TV-kameroiden edessä Kiekko- Vantaan kustannuksella 2-1.

     Aloitetaan vanhan pelikaverin pyynnöstä kysymyksellä, mitä nyt kuuluu ”kalakukolle”?

- Mikäs tässä. Hienoa viettää vapaapäivää, kun päästiin taas voiton makuun. Hyvä fiilis, eikä tarvitse edes asua missään Toijalan kokoisessa kaupungissa, virnuilee Kuuluvainen savolaiseen tapaansa.

     Tappioputki sai välillä rennosti elämään suhtautuvan Tikenkin vakavaksi. Jukureiden joukkueessa on aina ollut hyvä henki, eikä kuluva kausikaan tuo siihen poikkeusta.

- Nyt meillä on paras joukkuehenki, mitä olen täällä pelannut. Viime aikoina on tullut mietittyä omaa tekemistään, mutta onneksi yöunet eivät sentään ole menneet. No, kaupungillakaan ei ole kehdannut pyöriä, niin paljon kuin yleensä, hän myöntää.


Viime kausi henkisesti erittäin raskas

     Kuluvalle kaudelle Kuuluvainen palasi Jukureihin yhden välivuoden jälkeen. Vaihtoehtoja oli muitakin, mutta Jukurit oli helppo valinta.

- Päävalmentaja Pekka Lipiäinen ja seura oikeasti halusivat minut tänne. Täällä oli myös tuttu organisaatio ja olen muutenkin viihtynyt joukkueessa ja Mikkelissä.

     Edellisellä kaudella mies ennätti edustaa neljää eri seuraa ja kausi olikin henkisesti erittäin raskas. Samanlaista rumbaa Kuuluvainen ei halua enää kokea.

- Reilut neljä kuukautta asuin hotellissa ja kyllähän siinä välillä aika kävi pitkäksi. Ei se suurta juhlaa ole, kun omaisuus käytännössä kulkee mukana kahdessa putkikassissa hyppiessä sinne ja tänne.

     Kausi alkoi Oulussa ja Kärpissä, missä hyökkääjä oli mukana tryoutilla. Kuuluvainen nauttikin ajastaan menestyvän joukkueen mukana. Toimiva organisaatio ja harjoittelu saavat kiitokset. Jotain pientä jäi kuitenkin
hampaankoloonkin reissusta.

- Luulin saavani kunnon näyttöpaikan, kun kerran ollaan tryoutilla. Pelit jäivät kuitenkin kolmeen Nordic Tropyhyn-peliin, eikä niissäkään kauheasti tullut peliaikaa, eli hiukan jäi maku, kuin pelaamisestani (Kajaanin) Hokissa olisi päätetty jo valmiiksi, Kuuluvainen pyörittelee.

- Hieno kokemus kuitenkin ja olihan se etukäteen selvää, että ei Kärppiin oin vain kävellä mukaan, sillä mukana oli kuitenkin Viuhkolaa (Jari) ja nderssonia (Jonas). Joukkueessa oli hyvä henki kilpailusta huolimatta,
eikä siellä pelaajia kiinnosta, missä olet aikaisemmin pelannut.

Lue lisää >>

© 2009 Interactive Partners Oy